         Luvaton kopiointi kielletty! .: copyright-merino2006:. |
Marsuharrastajat.Com |
||||||||||||||||||||||
Luonnonvaraiset marsut ja sukulaiset Villimarsuja elää Etelä-Amerikassa, pääasiassa sen länsiosissa Andien juurilla. Sieltä on lähtöisin myös tuttu kesymarsumme (Cavia aperea porcellus), joka on nykypäivänä suosittu lemmikki ympäri maailmaa. Kesymarsua ei siis esiinny lainkaan luonnonvaraisena, vaan ainoastaan "vankeudessa" lemmikkinä. Marsut ovat nisäkkäitä (Mammalia) ja ne kuuluvat jyrsijä (Rodenia) – lahkoon ja sen alalahkoon marsumaiset jyrsijät (Caviomorpha). Marsueläimet (Caviidae) – heimoon luetaan kuuluvaksi kaksi alaheimoa: pampajänikset eli marat (Dolichotinae) sekä varsinaiset marsut (Caviinae). Varsinaisiin marsuihin kuuluu neljä sukua: Cavia, Galea, Kerodon sekä Microcavia. Cavia – sukuun kuuluvat ainakin seuraavat lajit: C. aperea, C. tschudii, C. guianae, C. anolaimae, C. nana, C. fulgida, C. magna, C. pamparum sekä C. stolida. Täysin varmasti ei tiedetä mistä näistä Cavia-suvun marsuista kesymarsu polveutuu, mutta tschudimarsua pidetään yleensä todennäköisimpänä kesymarsun kantaisänä. Tschudimarsu elää Andien vuoristossa jopa neljän kilometrin korkeudessa vuoristoniityillä ja ruohikkorinteillä. Toisena vaihtoehtona kesymarsun kantaisäksi pidetään Cavia apereaa, joka on Etelä-Amerikan laajimmalle alueelle levinnyt marsulaji. Galea sukuun kuuluvat lajit G. flavidens, G. musteloides sekä G. spixii. Kerodon sukuun kuuluu vain yksi laji; K. rupestris. Vuorimarsuna ja mokonakin tunnettu K. rupestris elää Kaakkois - Brasilian vuoristoalueilla. Se on taitava kiipeilijä ja se voi tehdä jopa yli metrin korkuisia loikkia. Vuorimarsut voivat myös kiivetä puuhun syömään lehtiä. Microcavia sukuun kuuluvat M. australis, M. niata ja M. shiptoni.
Lisäksi marsueläimiin kuuluvat myös pampajänikset eli marat (Dolichotinae), jossa on vain yksi suku: Dolichotinae. Siihen kuuluvat lajit Dolichotis patagonum ja D. salinicola. Ne eivät siis nimestään huolimatta ole jäniseläimiä vaan jyrsijöitä. Hieman kaukaisempia marsujen sukulaisia ovat mm. maailman suurin jyrsijä kapybara eli vesisika, aguti, paka, chinchilla sekä degu. Luonnossa marsut elävät laumoissa. Lauman muodostavat johtajauros ja – naaras, muut naaraat sekä poikaset. Marsulauma kulkee korkeassa heinikossa, jonne ne tallaavat polkuja. Vaaran uhatessa koko lauma pujahtaa polkuja pitkin piiloon. Ravinnokseen luonnonvaraiset marsut käyttävät kasvisravintoa, kuten heiniä, ruohoja ja siemeniä. Kesy- ja villimarsut eroavat jonkin verran ruumiinmuodoltaan. Villimarsu on kesyä sirompi, hoikempi ja ketterämpi. Pää on tavallisesti myös suippokuonoisempi. Luonnossa karvapeite on lyhyttä ja värejä ovat lähinnä eri ruskean ja harmaan sävyt, kun taas kesymarsusta on jalostettu jos jonkin näköistä turkki- ja värimuunnosta. Erään kirjan mukaan (Katrin Behrend – Marsu) myös kesy- ja villimarsujen ruoansulatuselimistö eroaa jonkin verran toisistaan: kesymarsulla suurempi mahalaukku, pidempi ohutsuoli, lyhyempi umpi- ja paksusuoli. 
Kuvissa aguti sekä Cavia magna. Päivitetty viimeksi 25.1.2009 << Takaisin |